Entä ne radioaktiiviset tsunamit?

Ihmiset kyselee paljon. Miks lähet vaihtoon? Eikö se oo kallista? Miten päräät? Entä tyttöystävä? Kämppä? Viivästyykö opinnot? Entä ne radioaktiiviset tsunamit? Mitä jos? Miks just? Eikö lähemmäs pääsis?

No vittu pääsis.

Voisin perustella mun vaihtoon lähtemistä vaikka millä, mutta ei mun tarvi. Kaikista helpointa on heittää ilmoille vastakysymys; Miksi en?

Kuten hyvä ystäväni tapasi kysyä: Miksi ihmiset ylipäänsä tekevät yhtään mitään? Ihmiset tavoittelevat elämältä tiettyjä asioita. Lainaton koti, lapset, huippu duuni, no ees joku duuni, auto tai kaks. Raha, materia ja menestys. En ole muita parempi. En väitä ettenkö itsekkin haluaisi kaikkea sitä. Joskus.

Fakta on se, että kaikki me kuolemme pian.  Montako muuttokuormaa saamme viedä täältä mennessämme? Käykö visa tuonpuoleisessa? Kunnioittaako kuolleita muut kuin elävät ja onko sillä enää mitään väliä?

Elän nyt, miksi nauttisin siitä vasta huomenna? Yksi sairastuu, toinen jää bussin alle ja kolmas vanhenee pois. Onko pahempaa syntiä kuin olla kunnioittamatta sitä mitä meillä on tänään, mutta mitä ei ehkä ole huomenna? Sitä ei päätä toiset ihmiset, minkään monopolin toimitusjohtajat tai mitkään jeesukset. Sen päätät sinä itse.

Haluan siis lähteä vaihtoon ja se pelkästän riittää syyksi. Lähtisin mieluummin ilman mitään velvotteita, mutta vaihto nyt vain on paras keino rahoittaa seikkailu. Käytän sanaa seikkailu, sillä 'loma' kuulostaa aina jotenkin negatiiviselta. Miksi ihmisen pitäisi ottaa lomaa omasta elämästään? Pyrin järjestämään elämäni siten, ettei lomalle ole tarvetta. Nautin jopa työstä, jota teen rahoittaakseni koko reissun. Mikä sen hienompaa kuin rahoittaa seikkailu pienemmällä seikkailulla? Koska sitä elämä on, seikkailua. Positiivisten asioiden löytämistä kaikkialta. Etenkin sieltä, mistä niitä ei olettaisi löytyvän. Olipa kyse sitten armeijasta, koulusta tai koko elämästä, haluan kaiken lipuvan ohitseni liian nopeasti. Silloin tiedän nauttineeni.

Haluan avartaa maailmankatsomustani. Haluan kokemuspohjaa, jonka perusteella voin katsoa maailmaa laajemmin. Haluan oppia. Haluan kaivata ja ymmärtää. Haluan jännittää. Haluan nähdä pallon toisellekkin puolen. Haluan elää.

Pahoittelen rönsyilevää, päämäärätöntä ja osin tekopyhää teksiä, mutta pakko yrittää jotenkin avata ajatuksia. Erityisesti nyt kesällä töissä ollessani olen joutunut perustelemaan tulevaa vaihtoa milloin kellekkin. Oon tällä hetkellä Inarissa ja vaikka täällä on paljon turisteja, on paikalliset nimenomaan paikallisia. Joillakin on vaikea käsittää, miksi kukaan haluaisi pois täältä?

Sanon: En minä pois oo lähössäkään, samaa palloa tallataan.