Metsä soi

Olipa taasen viikko. Ja viikonloppu! 

Ensinnäki takana on koulu osalta väli/loppukokeet, parin raportin palautus, itsenäisten opintojen suunnittelupalaverit, kouluvierailut ja kolme presentaatiota. En jaksa analysoida niitä sen kummemmin, sillä ketään tuskin (mua vähiten) kiinnostaa. Mutta pahin ryysis siis takana. Ja jos joku lukee tätä tulevasta välivuodesta haaveillen ni tiedoksi; täällä joutuu oikeasti opiskelemaan. Yhen presentaatioista pidin koulun ulkopuolella Finland Days -tapahtuman tiimoilta ja meni aivan hyvin. Saatiin ihan mielenkiintonen keskustelu aikaseksi ja tapahtuman jälkeen sain parin opettajan yhteystiedot ja kutsun erinäisiin illanistujaisiin. Sitä ollaan niinsanotusti piireissä nyt!

Kyllä yks kukkia istuttava gaijin aina uutiskynnyksen ylittää!

Opiskelun ohella viikko oli varsin livemusiikki-painotteinen ja piti sisällään kaikkea enemmän ja enemmän siistiä. Keskiviikkona kävin kattoon paikallisia bändejä täällä Sapporossa. Viikonloppu menikin sitten kaikkea muuta ku nukkuessa. Perjantaina päätin lähteä kaverin mukaan jo tutuksi tulleeseen Tomakomaihin ku sinne tuli eräs kolmen miehen livespektaakkeli Tokiosta. Bändi veti semmoset kolmen ja puolen tunnin jamit, eikä käynyt missään vaiheessa tylsäksi. Hepposten yöunien jälkeen tultiin juhlimaan Raw Lifen uuden omistajan synttäreitä ja tein siellä ruokaa. Kummasti se lohikeitto menee ku kuumille kiville ja jossain vaiheessa ihmiset juoksi kauppaan hakemaan lisää lohta. Hyvin toimii näköjään tommosella nabe-periaatteellakin, että jälkeenpäin lisätään raaka-aineita ohennettuun liemeen!

Iltaa vasten suunnattiin metsään. Saatiin vihiä vähän salaperäisemmästä tapahtumasta, että erään Sapporossa olevan taidepuiston metsikössä ois jotain livesoitantaa. Ja niinhän siellä oli. Vuorelle nousevan, pitkän mutkittelevan tien päässä keskellä metsää oli pari ateljeeta, jossa oli pienimuotoset yön yli -festarit. Monta livebändiä ja DJ:tä. Paikka oli aivan mahtava, eikä siellä paria lyhtyä lukuunottamatta nähnyt yhtään mitään. Ite ateljeet oli isoja puutaloja isoilla ikkunoilla, joista kuutamo ja aamuaurinko pääsi sisään. Ihmiset oli aivan mahtavia ja bänditki tähän asti ehottomasti parasta, mitä oon täällä nähnyt. Viimenen bändi lopetteli joskus aamukuuden aikaan, eikä sieltä ennen seittemää ois poissa päässykkään ku varsinaisen puiston portit meni yöksi kiinni. En sitten tiiä kuin laillisesta tapahtumasta oli kyse, mutta aivan älyttömän kova meininki! Näitä lisää.

Mäen päältä ja puiden seasta paisto valo, mutta ääntä seuraamalla paikka oli huomattavasti helpompi löytää.

viimenen bändi sai esiintyä jo auringonpaisteessa

Ehti siinä sen puolitoista tuntia ottaa unta palloo ku piti lähteä viettelemään sunnuntaipäivää japanilaisen barbequen merkeissä. Keräännyttiin ison porukan kanssa Teine -vuoren läheisyyteen. Helposti toistasataa ihmistä, montakymmentä grilliä ja mielin määrin ruokaa. Mikäs siinä päivää paistatellessa. Sain kutsun eräältä ammattilumilautailijalta ja paikalla oli paljon samanhenkistä, mutta kaikenlaista ja ikästä porukkaa. Syötiin, juteltiin ja pelattiin pelejä. Just rento sunnuntaipäivä.

polttopallo -turnaus

Ei oo kyllä aikoihin ollut näin kivaa viikonloppua. Kaiken kiireen jälkeen ois tietenki voinu vähän levätä, mutta toisaalta ei näitä kokemuksia vaan halua missata. Koko viikonloppu tuli taas edustettua yksin ulkomaalaisena, mutta missään vaiheessa olo ei oo ollut ulkopuolinen. Päinvastoin. Ihmiset on niin käsittämättömän ystävällisiä. Toivottavasti saan tuotua pienen palan sitä mukanani. Nyt ois kuitenki eka mahollisuus nukkua kunnon yöunet sitten toissaviikon eli ei muuta ku hyvää yötä! Nauttikaa kesästä!

Kotoa ja karaokea

Oon ollu pihalla ku lumiukko tässä pari päivää. En tiiä johtuuko siitä, että kevätloma alko ja ressi purkautuu vai oonko mutenvaan sekasin. Jotain tapaamisia on unohtunut ja muutenki semmonen katse kaukaisuuteen -fiilis kokoaja. Lallalaa..

No kuitenki. Kulttuuritoiminta päättettiin Japanilaisen Koton soitantaan. Semmonen muaki pitempi, 13-kielinen kanteleenomainen perinnesoitin. Vaikka jäi siinä vähän kanteleet kakkoseksi ku oli tosiaan melko massiivisia instrumentteja ja noiden kielien rinnalla oma bassokin tuntuu ukulelelta. Niitä ne japanittaret sitten hennoilla sormillaan näpyttelee. Ja tottakai pahinta tuskaa lisäämään soitto tapahtuu jälleen kerran seizassa istuen. 

Ei vaa älyttömän hieno kokemus ja varsin haastava soitin on tuo. Kyllä sitä parin tunnin nopeen reenin jälkeen jo kutakuinkin pysy mukana perinteisessä Sakura, sakura -folk-laulussa. Tekis hirveesti mieli tuoda mukana täältä joku perinteinen soitin. Ei nyt ihan kotoa kuitenkaan, mutta joku pienempi shamisen tai muu. Pyörivät taas kyllä hinnoissaan, mutta jos esim käytettynä sattus löytämään. Menis bändihommat uusiksi ja esiintymisasu ois tästä eteenpäin kimono.

Ihan tosissaan sai voimaa käyttää noita kieliä painellessa.

Kuka nyt yhteen "plektraan" tyytyis. Meinas sormet tippua ku kaikki otsumet oli liian pieniä.

Ja sitte muihin aiheisiin. Hauskaa seurata Suomen uutisia ja nyt käynnissä olevaa vääntöä baarien aukioloajoista. Ittiähän ei juurikaan vois vähempää kiinnostaa ku ei yökerhoissa tuu niinkään käytyä, mutta hauskan kuvan saa uutisista, että se on kapakoiden vika ku ihmiset pöljäilee. 

Iha vaa kontrastina: Täällä on enemmän sääntö ku poikkeus ottaa ruuan kanssa nomihodai-menu, joka tarkottaa käytännössä, että juotavaa on niin paljon tarjolla kun haluaa juoda. Karaokebaarissa se kestää parhaimmillaan (pahimmillaan?) aamukuuteen ja sen jälkeen voi mennä vaikka lähikauppaan ja ostaa viskiä neljän litran tonkissa. Halvalla.

Tässä ne kulttuurit vissiin eroaa, koska ihmisillä ei oo tarvetta tehä ylilyöntejä ja kaikki osaa nauttia hillitysti, jos ollenkaan. Kertaakaan ei oo aamuntunneilla tullut poliisia vastaan ja se kertonee jotain siitä, minkä verran niitä järjestyshäiriöitä on. Suomessa minkä tahansa sedulan eteen tarvitaan vähintään se karkukopla pitämään järjestystä ison jaon aikaan.

No eniveis, tulipa kuitenkin tuossa yks ilta koettua sekin japanilainen hienous, että sitä karaokea voi tosiaan laulaa sinne kuuteen saakka. Käytiin ensin syömässä isolla porukalla ja jatkettiin siitä suunnilleen kaikki karaokeen. Ei oo nekään hinnalla pilattu. Iso huone, alkuillasta aamun tunneille saakka about 7€ per nassu, mukaanlukien alkoholittomat juomat, jotka olivat vapaasti tilattavissa. Eikä se viinastenkaan kanssa paljon yli parinkympin ois menny. Voi vaan kuvitella minkälaista tuhoa tuommonen sais aikaan jossain muuallapäin maailmaa. Vaa tuli mieleen, että ei kait sitä kannate reissatessa hotelleissa yöpyä ollenkaan jos saa hyvän huoneen näinkin huokeasti!

Pidot paranee. Alun paristakymmenestä ei jäänyt montaa selviytyjää loppuun asti. Osa lähti kotiin ja osa..

..oli hengessä mukana!

Simmottis. Tulipahan koettua sekin. En oo koskaan ollut karaoken ystävä, mutta täällä se on jotenki ihan eri juttu. Oma huone, todella laajat lauluvalikoimat ja tarjoilu pelaa joko puhelimella tai tietokoneella. Yks parhaista tavoista viettää aikaa kavereiden kanssa, mutta ei sitä kyllä joka ilta jaksa. Tiiän kyllä porukkaa joka jaksaa :D Taijan olla vanha.

Tänään käytiin laskemassa Teinessä. Mäen laelta avautu näkymä Otaruun ja merelle.