Aamulla herätessä sai taas miettiä, että maanjäristyskö se taloa heiluttaa vaa se oliki tuuli. Pari päivää ollu semmosta myräkkää, ettei keväästä tietoakaan. Varsinki tänään ku koitin käydä yliopistolla allekirjottaan stipendin, mutta meinas usko loppua ennen puoltaväliä ku ei eteenpäin päässy. Yhtään pyöräilijää en nähnyt pystyssä ja linnutkin lenteli pitkin seiniä. Täällä kahen meren välissä ja vielä pohjosessa nuo sääolosuhteet ilmenee jotenki rankemmalla kädellä. Toisaalta ihan mukava katella ikkunasta teekuppikädessä ku lämmitin hohkaa vieressä. Nyt ku kattoo ulos ni ei siellä kyllä näy yhtään ketään. Vois lähtee etelään katteleen niitä kirsikankukkia, mutta ku kaikki lennot on peruttu..
Ainii seittemän kuukutta takana ja vasta eilen löysin ekan kunnon punk-luolan! Kuha tässä kelit antaa periksi ni pitää lähtä katteleen, minkälaista livemenoa tuolta maan alta löytyykää. Tähän astisetki keikkapaikat on ollu tosi jees, mutta pääsääntösesti ne esiintyjät on ollu niitä pikkutyttöjen pöksyjen kostuttelijoita. Vieläkö Sapporosta bongais sen The Levykaupan ni alkas oleen mallillaan.
Nii joo sitte vielä, että ku tuutte Japanii ja ostatte koulun ruokalasta hyvässä uskossa kananmunan ni se ei aina välttis oo keitetty. Semmosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti