Joo ei täsä mitää ihmeempiä. Vaikka tämmönen hyvän tuulen päivitys. Sapporo puhkes kukkaan ja on ihan mahtava pyöräillä kouluun, ku ei oo näpit jäässä ja matkaa koristaa kaikki maailman värit. Viimepäivien vallitseva väri on ollut vaaleanpunainen, jee.
Huomasin kans tossa yks päivä, että aamujuna on ohittanut jo reippaasit sadan rajapyykin ja että tosiaan, enää on vaan kesä aikaa nauttia. Siitä huomaa ku on ruvennut enemmän ja vähemmän alitajusesti suunnittelemmaan elämää Suomessakin. Varailee lippuja keikoille ja ressaa valmiiksi koulu- ja työ- ja rahajuttuja. Sama oravanpyörä se sielläki raksuttaa -- kieli vaa vaihtuu. Tuli myös tuon junalla paluumatkan realiteetit vastaan ja tajusin, ettei siihen välttämättä riitä raha saati aika, sillä suomessakin alkaa painaan jo koulu päälle. Pelkästään matkustamiseen täältä asti menis se pari viikkoa. Jos matkalla haluais pysähdellä mitä hienoimmissa paikoissa, pitäs aikaa varata vähintään se kolmisen viikkoa. Varasuunnitelmana on lentää Flowhun, jossa on äyttömän hyvät bändit taas tänävuonna mikäli sikäli halpoja lentoja vielä löytyy. Tuskimpa, mutta katellaan! Eiköhän se elämä jotenki mut kotiin kuljeta. Onneks se ei oo vielä tän ajan ongelma!
Mullon levottomat jalat. Mielessä pyörii kaikki kesän tarjoamat
mahdollisuudet, eikä millää jaksas istua kolunpenkillä tai koulukirjoja
lueskellessa. Mitä tää tämmönen kesäopiskelu on? En rupia. Onneksi on
kuitenkin huomannut, että kielitaidon karttuessa on kaikkien uusien
kielioppiasioiden ja kanjien sisäistäminen paljon helpompaa. Tunnit ei
mee enää suu auki taululle tuijottaen ja opiskelusta voi jopa salaisesti nauttia. Mutta monenmoista ois
suunnitteilla, miten vaan aika antaa periksi. Meditointia temppeleissä,
koskenlaskua, leireilyä, kiipeilyä, surffausta(!!!), festareita ja muuta mukavata!
Ainii yli kymmenentuhatta kävijää on ollu täällä. Rajotappa äiti vähä. Ei vaa kiitti kaikille, jokka jaksaa lukee näitä jonninjoutavuuksia. Palkkioksi saatte kirsikkapuun!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti