Sitä täällä syödään, niinku olettaa saattaa. Ainakin ennen riisiä pidettiin Japanissa vaurauden symbolina ja jumalten lahjana. Sitä on kuitenkin saatavana kaikkialla, eikä se maksa juuri mitään, joten ite pidän sitä lähinnä lahjana opiskelijalle. Yleensä kaikkien ruokien yhteydessä tulee kupillinen valkoista riisiä eli Gohania. Jos se yhdistetään jonkun länsimaalaisen ruuan kans (esim. curry) kutsutaan sitä ihan vaan nimellä raisu. Oon kuitenkin pistänyt silmälle, että ihmiset täällä kunnioittavat riisiä ja syövät yleensä riisikupin tyhjäksi viimeistä jyvää myöten.
Kuun loppu alkaa läheneen ja yleensä suomessa sitä löytää itsensä siinävaiheessa makaroni hyllyltä. Täällä se on riisi. Japanissa joka taloudesta löytyy riisikeitin ja se on aikalailla yhtä yleinen ku meillä kahvinkeitin (joita ei sitten täältä löydy btw..). Sain entisen husteppiopiskelijan jättämän riisikeittimen ja päätin kokeilla mite se toimii. Riisi ja vesi keittimeen ja sitte vaa starttia - not. Käytetty keitin oli kyllä käyttövalmis, muttei sisältäny minkäänlaisia ohjeita. Noissa vehkeissä on ominaisuuksia aika moneen eri tarkotukseen ja niillä voi tehdä myös puuroa, keittoja ja jopa leipää. Kaikki toiminnot oli Kanji-merkkien takana ja semmosen tunnin räpellyksen jälkeen sain sen kuitenkin ääntelemään siihen malliin, että jotain syötävääkin saattais olla luvassa.
20-30 miuuttia myöhemmin keitin piippasi, että nyt ois valmista. En tiiä onko se noissa keittimissä vai riisilajikkeessa, mutta riisi on täällä ihan älyttömän hyvää. Sitä voi syödä ihan minkä kanssa vaan (niinku syödäänkin), eikä se tarvi mitään erityistä kastiketta. Ennen ei ois tullu mieleenkään syödä riisiä paljaaltaan, nyt se on osa päivittäistä ruokavaliota.
 |
| ps. tekasin mää tuossa yks päivä ihan rehellistä pyttipannuakin ku eihä tuo riisi nälkää pidä poissa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti