Noniin. Nyt on loma puolessa ja eka etelän reissuki takana. Ehkä jopa tovi aikaa juopasta kuppi kahvia ja päivitellä elämän menoa. Tai kuulumisia. Iha liikaa on tapahtunu, mutta koitan tässä käydä läpi ne suurimmat.. kaupungit. Vedettiin tosiaan tyttöystävän kanssa semmonen japan-must-see-kiertue, joka piti sisällään Koben, Osakan, Kioton ja Tokion. Ei ollut sen kummempia suunnitelmia tai aikatauluja. Ku on puoli vuotta ollut näkemättä toisiaan ni kummasti ne temppelit sun muut pilvenpiirtäjät tuntuu vähäpätösemmiltä. Toki tuli nähtyä kaikenmoista, mutta kyllä se ykkösnähtävyys oli tuo oma tyttö.
No mutta yhessä ollessa voi myös samalla reissata. Muutaman päivän Sapporossa oleilun jälkeen lennettiin siis Kobeen. Kaikki muuttu jotenki kertaheitolla. Täällä pohjosessa on kaverit ja kaikki muutenki tuttua ni oli vähän kiire aikataulu ku kaikkia piti nähdä ja kokoajan ties mihin oli menossa. Kobessa oltii kahestaa, eikä oikeen mitään hajua mistään. Semmonen rauhassa tutkiminen ja ihmettely onki enemmän mun mieleen. Jännää on myös se, että tähän mennessä on melkee aina ollu mukana joku joka osaa japania paremmin ku minä eli aina on voinu turvautua toisen kielitaitoon. Nyt sitä oli sitten ite ainoa, joka edes jonkin verran ymmärsi ja pääs oikeasti testaamaan miten sitä pärjää. Ja hyvinhän sitä! Ei ollu mitään ongelmia majotusten, kulkemisten tai ruuan tilaamisten kans. Ja ylläri paljon tuli juteltua ihmisten kans vähä joka paikassa. Tuli semmonen olo, että on sitä jotain oppinut.
 |
| perhepotretti. |
 |
| koben kadut, iha niinku euroopassa ois tallustellu. |
 |
| siellä ajeltii tämmösillä. |
 |
| yönäkymä. |
Kobesta jatkettiin sit junalla Osakaan. Ehkä puolisen tuntia/tunti oli matkaa eli niin vieressä, ettei kaupunki missään vaiheessa loppunu. Tunnelma oli kuitenki täysin erilainen eikä Osakasta saanut oikeen samanlaista otetta ku Kobesta. Iso kaupunki, paljon teollisuutta ja niitä pilvenpiirtäjiä. Päällisin puolin aika yksitoikkoinen ja muutenki puuttu semmonen tunnelma mitä ois kaivannut. Kobessa selvis ihan hyvin pelkän kartan avulla, mutta tuolla ois ehkä pitänyt olla jotain kättä pidempää. Ehkä jonku lonely planetin oppaan kanssa paikka saattais avautua ihan eri tavalla, mutta semmosta meillä ei vielä ollut. Päivän pyörimisen jälkeen tultiin siihen tulokseen, että jatketaan samoilla tulilla kyotoon.
 |
| hämmästyttävää yhdennäköisyyttä. |
 |
| harmaa osaka. |
 |
| vaa oli niillä komia vesikello. |
|
Yks eroavaisuus oli kans tuo kieli. Vaikka kaupungit olivat aivan vieretysten oli Osakassa huomattavasti vaikeempaa ymmärtää mitä ihmiset yrittää sanoa. Kansain alueella on ihan oma aksentti (kansai-ben), mutta tuo Osakan murre on vielä jotenkin tosi paksu ja överiksi vedetty. Tuttu eri anime- ja komediasarjoista. Mut erilaisuus on hienoo ja aivan hyvä alotus matkalle. Tuli nähtyä kaks erillaista suurkaupunkia. Toisessa oli sitä pikkukaupungin tuntua (lue romantiikkaa) ja toisessa teollisuutta ehkä liiaksikkin. Seuraavassa postauksessa matka jatkuuki sitte sinne Kyotoon. Odotukset korkealla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti