Joo elikkä eilen osallistuin HUISAn (hokkaido university international students association) järjestämälle päivän kestävälle syysretkelle Hokkaidon saaren eteläosaan, joka piti sisällään useita pysähdyksiä hienoissa paikoissa kuten helvetin laaksossa, omenan poimintaa omenakylässä ja sun muuta sellasta. Meitä oli iso porukka ja suurin osa oli aivan uusia naamoja, mikä oli aivan hyvää vaihtelua. Ei sillä, että muistais kaikkia niitä "vanhojakaan" vielä. Iteasiassa joka päivä ku kampuksella kävelee tulee vastaan sen pari ihmistä huutaen "Hi Aki!" ja ite on sillai "Oh, hi there!! ... you..hm and how are you!!" Mutta siis ihan parhaita ihmisiä ja kivaa on tutustua kaikkiin. Ottaa vaan aikansa erottaa kaikki ne vaikeat nimet toisistaan.
Anyways, annan taas kuvien puhua puolestaan ku en kuitenkaa osaa kuvailla sanoin noita paikkoja. Iteasiassa kuvatkaan ei riitä, sillä tälläkertaa mukana oli myös haju. Äiti maa voi nimittäin päästellä ilmoille melko voimakkaan hajusia rikkipäästöjä. Eka pysäkki oli siis Noboribetsussa sijaitseva Jukogudani, joka tunnetaan paremmin nimellä Hell Valley.
Laaksossa oli paljon upeita luontopolkuja, joita somistivat sen varrella olevat pienet patsaat. |
Seuraava pysähdys tehtiin sitten Sobetsu fruit villageen, jossa meitä ootti loputon määrä omenapuita ja all-you-can-eat-applehodai! Parhaita omppuja mitä oon koskaa syöny. Sekosin laskuissa, mutta en tiennyt, että omenoilla voi saada niin pahan olon aikaan.
![]() |
Kaiken syömisen jälkeen sai mukaan ottaa vielä pari omenaa evääksi. |
Paluumatkalla pysähdyttiin vielä Toya -järvellä, joka on hauskan mallinen kartalla ja maisemat oli taas kerran aika hienoja. Järvi on lähes ympyrän muotoinen ja sen keskellä on saman mallinen iso saari. Tuota paikkaa ois tehny mieli tutkia tarkemminki vaikkapa veneellä, mutta aika ei antanu myöten.
Kotimatkalla törmäsin vieä kampuksen puistossa vellovaan kynttilämereen. Syksy on ehottomasti paras aika vuodesta. |
Kaikenkaikkiaan iha älyttömän mukava retki ja nyt alkaa tajuaan, että mitä enemmän täällä reissaa ja oppii paikkoja tuntemaan, sitä enemmän on nähtävää. Pelkästään täällä Hokkaidon saarella on niin paljon paikkoja, joissa haluaisin käydä. Puhumattakaan niistä joissa oon jo käynyt, sillä eri vuodenajat antavat ihan eri ulottuvuudet mille tahansa paikalle. Puhumattakaan sitten niistä muista saarista. Hokkaido on vaan pieni osa Japania, joka on vaan pieni osa maailmaa. Ja mulla on vaan niin vähän aikaa (rahaa). Täytyy vaan ottaa kaikki irti mitä voi =)
Ihana lukea sinun seikkailuista siellä Japanian maalla! Me ikävöidään sinua täällä syystuulen tuiverruksessa. Ireltä tergui kasapäin! <3
VastaaPoistaps. pyörä on huollossa, takarengas temppuilee...
-Maisa
Ihana, että on ihana lukea! :) Terkkuja kans~ voisimpa olla korjaamassa. Oon täällä paitsi pyöräkorjaaja, myös kitaran soiton opettaja :D Näillä eväillä, kyllä. Saattas Make olla ylpee.
VastaaPoista