Eilen oli vapaapäivä. Tai muilla oli, Suomalaiset oli kutsuttu Yksipäiväinen Suomi-yliopisto -tapahtumaan, joka kesti aamusta iltaan. Niinku oon varmaan jo sanonut, Japanilaiset on äärimmäisen kiinnostuneita Suomen koulujärjestelmästä ja se tuli eilen viimestää selväksi. Päivä piti sisällään paljon puheita, seminaareja ja keskustelutilaisuuskia ja teema oli kokoajan Finnish Education. Puhujia oli nii Japanista ja Suomesta aina isoista herroista lukioikäsiin vaihtareihin. Keynote -puheen piti entinen opetusministeri Olli-Pekka Heinonen. Suurin osa puheenvuoroista oli Japaniksi, mutta onneksi iso osa tulkattiin myös lontoon murteelle. Tarjolla oli myös workshoppeja kuten kantelen soittoa, suomenkielen opettelemista muumien kanssa ja muuta kivvaa.
Päivä oli tosi mielenkiintonen vaikkakin välillä meininki yltyi melkoiseksi paatokseksi ja Suomen koulujärjestelmän ylistämiseksi. Tottakai pitää olla ylpeä ja kyllä sitä on kaikkien näiden täällä samaan aikaan olevien kansallisuuksien kanssa juteltua tajunnut, että meillä asiat todella ovat hyvin, mutta silti.. Välillä kommentaattorina saattoi olla joku isokin suomalainen pamppu, joka ei oikeasti tiennyt mitään suomen opettajakoulutuksesta, mutta vastaili silti kysymyksiin ylisanoin ja otti kaiken kunnian itselleen. Tiesittekö, että Suomessa luokanopettajakoulutus pitää sisällään vuoden kestävän harjoittelun ja suuri osa opetuksesta on englanniksi? En minäkään.
Pääosin kuitenkin keskustelu oli rakentavaa ja sillä pyrittiin parantamaan niin Japanin kuin Suomenkin koulutuksen tasoa. Ja pakko sanoa, että nämä kaksi maata lähestyvät oppimista aika eri näkökulmista ja sain paljon virikkeitä tulevaa kandiani varten.
Ehottomasti päivän kohokohta oli kuitenkin (suomalaisille) ilmanen buffetti. Tarjolla oli paljon niin Suomalaista ku Japanilaistakin todella korkealaatuista perinneruokaa, eikä kurkkuakaan kuivannut. Yks hassuimmista Japanilaisista tavoista on tähän mennessä kyllä tuo juomalasin täyttäminen. Sitä ei ole tapana täyttää itse vaan kanssaihmiset pitävät huolen siitä, ettei lasi pääse tyhjenemään. Lasia pidetään kädessä kaatamisen ajan hokien: "maa, maa, maa, maa, maa.." kun taas kaataja hokee: "to, to, to, to, to..." Ja lasi tulee aina täyteen. :D
 |
| :~( |
 |
| Jep.. |
 |
| Eva soitti kannelta, enkä aiemmin tajunnut kuin kaunis soitin se voi olla. |
 |
| Notkuvat pöydät. |
Oon viimepäivinä tutustunut useaan Japanilaiseen ja puhelinluettelo on alkanyt täyttymään nimillä, joita en osaa lukea. Ehkä se johtuu siitä, että kieliopintoja on nyt kohta kuukausi takana ja keskustelun aloittaminen paikallisten kanssa on helpompaa. Usein he ensin väittävät, etteivät puhu englantia, mutta kun ensin on nolannut itsensä huonolla japanillaan, uskaltautuvat hekin puhumaan hieman englantia. Jää murtuu, kielioppi unohtuu ja tärkeintä on vain tulla ymmärretyksi - kielestä riippumatta.
Loppuun vielä parit fiilistelykuvat viimeisistä syksynlehdistä ja todella laimea regina-lainus, joka nyt vaan sopii hetkeen. Tänään on paras aika vuodesta.
"Siihen oloon melkein pakahtuu,
kun tuntuu että voisi vain itkeä
Vaikka ei ole suruja,
vaikka kaikki on kunnossa"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti