Niseko

Kävästiin taasen mäkiä laskemassa tuossa. Tässä joulun kynnyksellä alkaa useimmat Hokkaidon saaren laskettelukeskuksista aueta ja avajaispäivinä on monesti hyviä tarjouksia. Eilen suunnattiin Nisekon Moiwaan, joka on reilun parin tunnin ajomatkan päässä Sapporosta. Avajaispäivänä lipun sai tuhannella yenillä normaalin 3,800 sijaan. Kannatti siis herätä viideltä ja ajella auringon noustessa läpi Hokkaidon hienojen maisemien.

Ite nyppylä ei ollut mikään älyttömän iso, mutta Moiwa on tunnettu hienosta puuterilumestaan ja suurin osa rinteistä oli jätetty tarkotuksella auraamatta. Voi että oli makiaa menoa. Oltiin liikenteessä normaalilla kokoonpanolla kolmestaan, mutta perillä tavattiin Sugurun pari tuttavaa. Englanninkielen opettajia, jotka työskentelevät eri puolilla Hokkaidoa. Laskemisen jälkeen he halusivat viedä meidät kuulemma maailman parhaaseen udon -ravintolaan. Pienen ajomatkan päästä, keskeltä ei-mitään, löytikin aivan ihastuttava perheravintola ja pakko sanoa, että ruoka oli kehujen arvosta. Tilaamani aivan jäätävän kokosen soppakulhon lisäksi pöytään tuotiin jatkuvalla syötöllä lisää ruokaa vaikkemme edes tilanneet. Kävikin ilmi, että ravintolan pitäjät olivat erään seurueemme jäsenen perhetuttavia ja sen vuoksi meidät yritettiin syöttää hengiltä. Tuommosta paikkaa ei vois kyllä ikinä ite löytää tai edes osata etsiä. Keskellä aavaa erämaata vuorien saartamana seisoo yksinäinen tönö, josta sattuu saamaan maailman parasta udonia.

Näkymä ravintolan ulko-ovelta.

Udon on paksuja nuudeleita ja käytännössä niiden kanssa voidaan tarjota mitä vaan kylmänä tai kuumana.

Suoraan rinteestä riensin suomalaisten pikkujoulujen viettoon. Paikalla oli suurin osa japanilaisita suomenkielen opiskelijoista kaikilta kursseilta ja sitte meitä suomalaisia vaihtareita ja muita japanineläjiä. Luvassa oli mielin määrin syötävää, juotavaa, jutustelua ja muuta ohjelmaa. Joulupukin nakki napsahti kelleppä muullekkaan ku mulle... Onneksi illan suomiteeman varjolla pukki pystyi kommunikoimaan omalla äidinkielellään. Saapa nähä miten sitä sitten joulunalla selviää.