Salmiyuck!

Eilen menin ekalle luennolle, joka oli Australia trough media (elkää kysykö). Opettaja vaikutti ihan mukavalta, eikä kurssin suorittaimsen pitäs olla kovinkaa vaikeeta. Sen jälkee mentiin Kita 8 -asuntolaan, jossa yhellä Korealaisella tytöllä oli synttärikemut. Paikalla oli about kaikki ja meininki muutenkin huippu! Syötävää oli tarjolla ympäri maailmaa, mutta jostain syystä salmiakki ei tehnyt kauppaansa. Kaikki maistoivat kyllä urhoollisesti, mutta kukaan ei uskonut, että se on oikeasti suosittua Suomessa. Luulivat, että kyseessä on vain jokin käytännönpila. Mutta ehkä 2/30 maistoivat toiseenkin kertaan! Paikalle tuli myös yksi meidän opettajista ja Japanissa onkin vissiin aika yleistä juhlia senseitten kanssa.

Sen jälkeen suunnattiin osan kanssa vielä kivaan baariin syömään ja juomaan. Ruoka liikkuu täällä aikalailla samoissa hinnoissa, mutta juomapuoli on meikäläisittäin katottuna vaarallisen halpaa. Periaatteessa aivan sama juotko limonaatia, olutta tai muita drinkkejä, on monessa ravintolassa tarjolla nomihodai, joka kääntyy käytännössä "all-you-can-drink". Esimerkiksi eilen kymmenellä eurolla saat tilata kolmen tunnin ajan niin paljon listalta löytyviä juomia kun haluat. Itsehän olemme tunnollisia opiskelijoita ja osaamme nauttia sivistyneesti, mutta voin kuvitella kuinka monen Suomalaisen kävisi jos heille tarjoaisi tällaista vaihtoehtoa. *köh*

suurin osa hustepista

Kampai!

Ilta meni kuitenkin nätisti ja tänä aamuna heräsin reippaasti luennoille. Ensimmäiset kaksi viikkoa meillä on aikaa "shoppailla" eri kursseja ja sen jälkeen päättää mitä haluamme ottaa. Tänään kävin kolmella luennolla; Totalitarism (nazism & stalinism), Contemporary Japanese Society ja Japanese Economy, joista taidan ottaa kaksi ensimmäistä.

Muuten elämä on yhtä omituista ku tähänki asti. Hirviästi uusia ihmisiä - uusia kasvoja ja nimiä.. Suurin osa vaihtareita, mutta oon onnistunut jo tutustumaan muutamaan paikalliseenkin. Elämä ulkomaalaisena tällasessa paikassa on jo nyt vähän stressaavaa. Tänään pari tyyppiä tuli kysymään oonko sattumoisin Pohjois-Euroopasta ja ku kerroin, että oon Suomesta ne vei mut ihan innossaan johonki ihme huoneeseen ja halus äänittää mun puhetta.. En ihan ymmärtäny miksi, liitty kait johonki tutkimukseen. Juotiin teetä, juteltiin hetki ja vaihdettiin yhteystietoja, koska mulla oli kiire luennolle ja päätettiin hoitaa nauhotukset joskus myöhemmin. Olivat kuulemma aina halunneet ystävystyä Suomalaisen kanssa. :D 

Puheen nauhottaminen on vielä ihan ok, mutta pahimpia on Japanilaiset koulutytöt.. Ne liikkuu isoissa porukoissa ja hämmennyn aina ku vastaan kävelee ryhmä _nuoria_ yläasteikäsiä/lukiolais/mistä näistä tietää.. -tyttöjä koulupuvuissaan. Ne kikattelevat, osoittelevat ja huutelevat mulle tyyliin: AWW! KAKKOII! KAWAII!! jne.. Koita siinä sitten punastumatta jatkaa matkaa. Japanilainen tuttuni kertoi, että koulutytöt ovat varsin viehtyneitä ulkomaalaisiin miehiin. Ei siinä mitään jos oisivat aikuisia, mutta nyt tulee likanen olo jo pelkästä olemassaolosta. Anteeksi. -___-;