keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Onko viikko paljon vai vähän?

Viime viikonloppuna pidin läksiäiset ja oli aivan parasta. Koti oli täynnä huippuja ihmisiä ja koko ilta meni oikeestaan vaan hymyillessä ku oli niin kiva nähdä kaikkia. Ruokaa oli mielin määrin ja tunnelma muutenkin niinku häissä, eikä hautajaisissa. Tulee ihan hirvittävä ikävä.


Mut jos nämä sukat ei lämmitä kylmässä Hokkaidossa ni ei sitten mitkään! Kiitti tytöt <3

Lähtö tuntui vielä eiliseen asti kovin kaukaselta, mutta illalla luin mailin ja sain vihdoin varmistuksen tulevasta kämpästä. International House kita23 sijaitsee kampuksen pohjoispäässä ja on pääsääntöisesti vaihtareiden käytössä oleva soluasuntola. Oma huone, muut tilat yhteiset, 19-24,000 yeniä kuussa, fair enough. Vaihtoehtona oli mm. pääsääntösesti japanilaisten asuttama poikien asuntola, mutta ajatus siitä tuntui jotenki ahistavalta. Stereotypioita, kyllä, mutta en oikeasti halua löytää itseäni ensimmäisellä viikolla ydinfyysikkojen ympäröimänä, ilman yhteistä kieltä. Vaihtarit ainakin puhuvat englantia, opiskelevat kutakuinkin samaa ohjelmaa kuin minä ja ovat yhtä eksyksissä kuin minä.

Toisaalta ihan hyvä, että ilmotus asunnosta tuli vasta näinkin myöhään sillä vasta nyt alan oikeasti ymmärtämään, että olen lähdössä. Viikon päästä oon jo ties missä.. En halunnut viimehetken paniikkia, joten leväytin matkalaukun lattialle ja aloin pakkaamaan - niin mitä? Pitääkö mun oikeasti ottaa koko vuoden kesä- ja talvivaatteet mukaan? Pelkkä ajatus siitä, että mun pitää ajatella vuosi eteenpäin mitä vaatteita tai tavaroita ylleensäkkään tulen tarvitsemaan, on absurdi. En ees tiiä mihin oon menossa. En halua varautua kaikkeen, koska silloin matkatavarat painais sen kaks miljoonaa kiloa, eikä kone pääsis lentoon. Mikä on kans ihan älytön juttu, rajottaa nyt matkatavaroiden määrä 20 kiloon! Kyllähän se jossain etelänlomalla pariksi viikkoa riittää ja on vielä vara tuoda 18 kiloa tuliaisiakin. Puhumattakaan siitä että kyseessä saa olla vielä 200 kilonen turisti, mutta cmon, oon poissa vuoden enkä luultavasti löydä sopivia vaatteita periltä. Eikä ongelma ole nyt se ettenkö pystyisi rajoittamaan tavaroitani kahteenkymmeneen kiloon vaan se, että mun pitää oikeesti päättää mitä tarvin mukaan.

..esimakua lähtöpaniikista? Ehkä. Ei tässä nyt pitäis mitään ongelmaa olla. Lähdön lähenemisen tuoma jännitys vaan purkautuu eri tavoin. Itehän kiukuttelen vaatekasan keskellä ku en osaa viikata..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti